perjantai 17. elokuuta 2012

runo


Sinä elämä,
 annoit minulle tämän tehtävän,
enkä minä rohjennut siitä kieltäytyä.
Käsi haroo tyhjää,
hiukset ovat vielä kosteat.

Niin pieneksi tunnen itseni,
vielä pienemmäksi kuin tämä vastasyntynyt.





Tämä runo (en tiedä tekiää) on käynyt mielessäni kun pieniä olen silitellyt ja katsellut.

Kumpa he jaksaisivat sinnitellä....

13 kommenttia:

Sofiina kirjoitti...

Voi miten pienestä elämä alkaa..niin monet lämpimät, muistavat ajatukset lähtevät teidän ja pienten rakkaiden luo...enkelten varjelusta ja voimia teille kaikille..

Virpi kirjoitti...

Voi,ihan kyyneleet silmiin tuli näitä kuvia katsellessa!

Voimia ja varjelusta<3

Ulla kirjoitti...

voi sentään <3 kyynelsilmin luin ja katselin <3

Anonyymi kirjoitti...

Oikein paljon onnea Enkeleitä teille kaikille!

Anonyymi kirjoitti...

Onnea ja Enkelien varjelusta pienten ja koko perheen elämään!

Miikku kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista.
Ne lämmittävät....

Anni kirjoitti...

Voi paljon onnea ja enkelten varjelusta pikkuruisten elämään.
Tuo runo on Eeva-Liisa Kantolan, aivan ihana. Kun esikoisemme syntyi tuo runo oli vauvakortissa jonka sain laitoksella ja oli niin ihana lukea ne rivit juuri äidiksi tulleena.

Paula kirjoitti...

Voih... aivan liikuttavaa, niin haurasta elämää. Paljon ajatuksia teille <3

Marru kirjoitti...

Onnea! Ihana runo. Kuinka pieni käsi ja jalka kuvissa. Kyllä tässä ihan liikuttui

Amalia kirjoitti...

Voi onnea teille ihan hirmuisesti. Voimia ja suojelusta pikkuisille voimistua ja kasvaa.

Sabuska kirjoitti...

Onnea ja enkeleitä pienokaisten alkavaan matkaan tähän suureen maailmaan <3

Anonyymi kirjoitti...

Onnea ja siunausta vaikken teitä tunnekaan. Kyyneleet tuli silmiini kuvia katsellessa, koittakaahan jaksaa kaikki on Taivaan Isän johdatuksesta teille annettu, myös tämä elämän vaihe. Varmasti kotona pärjäävät ja ikävöivät äitiä, on se niin rakas paikka tuo koti ja sen ihmiset. Pienestä ja niin täydellisestä lähtee tuo ihmisen elo täällä maan päällä. Luottakaa vain Taivaan Isään, hän huolen pitää. Itsellä monet kipeät muistot lasten saannista nousivat jälleen pintaan.. mutta Elämä on annettu meille lahjaksi. Ajatuksin Tanja Pohjanmaalta

Näppi kirjoitti...

Oikein sydämen lämpöiset onnittelut koko perheelle ja enkelien varjelusta pienten elämään.
En ollu monneen viikkoon oikeasti käyny konneella ja jännityksellä tulin sivustollesi, mitähän tänne kuuluu. Ite oon päässy kriittiset vkot ohi ja nyt vauva sais kovasti jo syntyä. LA lähenee ja tuntuu ettei se koskaan synny... :) Mielessä olet kovasti vaikken sua tunnekaan, kaikki menee lopulta niinkuin on tarkoitettu.