sunnuntai 5. elokuuta 2012
Pikaisesti vain...
huikkaan, että täällä KYSissä edelleen makoilen.
Nyt on supistellu taas vähän enemmän. No, tiiä sitten tekeekö ne mitään haittaa.
Maha kasvaa hirmu kyytiä. Melkoinen pallo jo:)
Vauvat oli viime ultrassa toinen yli kilon ja toinen vähän vaille. Hyvin siis kasvavat.
Onneksi on nuo olympialaiset. Tiedän kohta urheilusta yhtä sun toista:) Ja monenlaisista lajeista.
Valmiiden neulomusten pino kasvaa ja luettujen lehtien.
Mukava huonekaveri on myös ollut piristys..
Muuta kerrottavaa ei ole...Palaan sitten kun on!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
huomenta! kiva kuulla että vauvat on kasvanut ja voivat hyvin. Aika on pitkä mutta onneksi iloa saa niistä pikkujutuista mitä tykkäät sielä tehdä. Jonakin päivänä vielä kaipaat sitä rauhaa mikä on neuloa :) mutta en nyt tietenkään tarkoita että siellä haluaisit neuloa vaan yleensäkin sitä rauhaa:) Huonekaverikin kuulostaa hyvältä..saa puhua jollekkin ja joku tuo elämää ... oikeen rattoisia ja levollisia päiviä toivotellen.
Leppoisia olympialaisia sinne;D Voimia makoiluun ja toivotaan että pienokaiset vielä kasvaisivat hetken rauhassa masussa.Sanoinkin J:lle että hyvin voi meillekin tuoda lapset joku kerta kun tulee sinua katsomaan! Halauksin,-Kati-
Kuulumisia ehdin pitkästä aikaa kurkkaamaan ja täällähän olikin tapahtunut paljon.
Ihana kuulla, että otat asian näin positiivisesti, etkä vaivu synkkyyteen.
Millä viikolla teillä mennään?
Hirmusti jaksuja sinne!
"Eksyin" joskus keväällä/alkukesästä blogiisi ja nyt kun kuulin että olet joutunut sinne Kuopioon tulin vilkaisemaan vieläkö sivut löytyvät ja täältähän ne löytyi :). Ihana ja mukava blogi.
Onnellisia ja iloisia päiviä sinne. Toivotaan kaikkea hyvää ja paljon jaksamista ja voimia. Toivottavasti pääsisit edes lähemmäs kotia loppuajaks tai jopa kotiin, ehkä vähän helpottais oloa. Onneksi kuitenkin siellä olette hyvässä hoidossa ja lasten kannaltakin paras niin. Itsesi ja pikkuisten kannaltahan olisi varmaan hyvä olla siellä loppuun saakka, mut mieluitenhan sitä olisi aina kotona. Onneks olet löytänyt jotain virikkeitä ettei aika käy tuskallisen pitkäksi. Ja mukava kuulla et masuasukit kasvaneet ja voivat hyvin, toivotaan et malttaisivat vielä olla siellä hetken. Koita jaksaa ja sinnitellä. Onneks sinulla rakastava puoliso ja perhe tukenasi (sekä sukulaiset ja ystävät)... [[sillä en viitsinytkään tulla päivän parasta hetkeä pilamaan vaikka kuulin et olet siellä ;) ]]. Kaikkea hyvää...onni on pienissä asioissa :) Tsemppiä!!!
siellä kuopiossa makoilee tuttava parhaillaan, odottelee kolmosia. ootkohan päässyt tutustumaan? :)
En ole päässyt tutustumaan....en saa kävellä käytävällä niin en juuri näe muita kun huonekavereita ja hoitajia:(
Kiitos!
Elättelenkin toiveita että viim.parinviikon päästä saisin siirtyä sinne kotinurkille sairaalaan. Ihan kotia asti en vauvat mahassa enää pääse sen verran huono on tilanne.
Onneksi tosiaankin minulla on ihana puoliso lapset ystävät ja suku:)
Kiitos. Viikkoja vajaa 30
En minä tosiaankaan aina jaksa olla positiivinen...
Kiitos! Pidetään tarjous mielessä:)
Niin kumn osaisikin ajatella että loppujen lopuksi tämä on lyhyt aika...ja joskus osaan kaivatakkin tätä lepoa ja "omaa aikaa".
Ehkä nyt alankin jo vähän sopeutua enkä kokoaikaa ikävöi....
Minäpä saattaisin tulla sua moikkaamaan, kun sinne asti pääsen :) vielä ollaan yhtenä kappaleena... Voimia edelleen sulle sinne!
Lähetä kommentti