Jäänyt tämä blogi vähän retuperälle.
Ei ole oikein innostusta kirjoittaa mitään.
Päivät täyttyy joko kotona normaaleista askareista tai sitten sairaalassa pieniä hoitaessa.
Vauvat siirtyy tällä viikolla lähemmäs kotia. Ihan tuohon parinkymmenen kilometrin päähän:)
Helpottaa kummasti kun pääsen sitten joka päivä hoitelemaan.
Saas nähdä miten tämän blogin kanssa käy. Lopetanko kokonaan vai jatkanko kunhan elämä taas tasoittuu...
Mukavia syksyisiä päiviä kaikille:)
13 kommenttia:
Älä ota paineita blogista -jätä vaikka paussille ja piipahdat kun ehdit ja jaksat. Olisi kyllä ihana kuulla jossain vaiheessa teistä♥ Ja nähdä pikkuisten kasvavan♥ Mutta voimia sinne, teillä on raskas vaihe nyt menossa. Keskity vain oleelliseen (tätä hoen itselleni silloin kun tuntuu että kaikki kaatuu niskaan). Olette ajatuksissani:)
Hei!
Ensinnäkin Onnea vauvojen syntymän johdosta!
Me ei tunneta toisiamme, eksyin jokin aika sitten blogiisi ihan sattumalta. Koskaan tapanani ei ole jättää kommentteja, mutta nyt ajattelin sen tehdä. Meilläkin on useampi lapsi, jotenkin blogisi kautta on mukava samaistua ison perheen juttuihin.
Toivon vauvoille hyviä kasvunaikoja, teille voimia ja erityisesti Sinulle voimia! Mutta älä jätä tätä blogia, olisi niin mukava seurata teidän elämää ja vauvojen kasvua. Ja eikö olekin merkki heidän voinnin kohentumisesta, kun voidaan siirtää lähisairaalaan?
Aurinkoisia syyspäiviä teille sinne!
-Heta-
Minäkin jäin heti aniiri-blogista sinut bonganneena seuraamaan tätä. Voimia kovasti arkeenne, tiedän ehkä pikkuisen laidasta mitä se on. Viime vuoden toukokuussa syntyi reilu 700g painanut kummityttömme. Tällä hetkellä kaikki hyvin, mitään ei ole jäänyt keskosuudesta. Hassu näky kyllä, kun hän istuu kuusikiloiseba syöttötuolissa ja syö banaania. Niin pieni, mutta osaa itse. Kirjoittele jos jaksat, älä ota paineita. Täytyy keskittyä vain olennaiseen. Voi olla, että jos jaksat joskus kirjoittaa lauseen tai pari muistat paremmin jälkeenpäin. Kädet ristiin haluan laittaa ja ajatella teitä, tuntemattomia.
Voimia arkeen. Älä välitä blogista juuri nyt. Lukijat kyllä jaksavat odotella. Sinua tarvitaan nyt kotosalla ja pikkuisten luona. -A-
Minäkin löysin blogiisi ihan vasta ja tykästyin kovasti. Älä tosiaan ota mitään paineita tämän kirjoittamisesta, sinulla on nyt tärkeämpääkin ajateltavaa <3 Onnea pikkuruisten johdosta, voimia ja siunausta teille kaikille!!
T. Eräs äiti Oulun kuppeelta :)
Hirveästi jaksamista ja pikkuisten kasvua. Kirjoita jos jaksat ja tuntuu hyvältä. Joskus tulevaisuudessa olisi ihana kuulla miten he voivat.
IHAN YMMÄRRETTÄVÄÄ ETTÄ BLOGI JÄÄNYT VÄHEMMÄLLE,TÄÄLLÄ MYÖS TOIVEISSA ETTET LOPETTAISI.KIRJOITTAA JOS JAKSAA.TYKKÄÄN KANS KOVASTI BLOGISTASI.VOIMIA JA JAKSAMISTA SINNE ARJEN PYÖRITTÄMISEEN.
Kyynelsilmin olen näitä kuvia katsonut.
Hiljaisena.
Ehkä aavistaen mitä kaikkea käytte perheenä läpi.
Mutta erityisesti sinä äitinä.
Onnea ja runsasta siunausta.
Sitä toivotan.
He ovat niin pieniä.
Sinnikkäitä.
Silti täynnä elämää.
Taistelua.
Sitä taistelua, josta itse ottaa esimerkkiä.
Ymmärrettävää.
Tunteesi.
Tärkein on nyt perhe pikkuruisineen.
Blogi tuntunee täysin toisarvoiselta. Mitättömältä.
Arvottomaltakin.
Jatka kuitenkin.
Jaa ajatuksia silloin kuin jaksat.
Sillä ne merkinnät voi olla niitä ainuita mitä muistoihin jää.
Niin sumuista se aika voi olla.
Sydän ja halaus.
Yhdyn Aniirin ajatuksiin... Voikaa hyvin te kaikki! Voimia Sinulle ja pikkuisille. Toivottavasti kuullaan teistä vielä! <3
Näin suuri ihme kuin kaksoset ( vauvat yleensä) saa tosiaan olla syy olla bloggaamatta jos ei siltä tunnu,
mutta se on myös iso syy jatkaa tätä blogia ja jakaa meille tätä ihmettä.
Terveisiä.
Voimia edelleen toivotan teille!Ja toivon,että jatkat,sitten kun siltä tuntuu.Nyt sinulla on plajon tärkeämpiä tehtäviä!Oikein mukavaa syksyä ja varjelusta pikkuisille <3
p.s. Täällä vielä yhtenä kappaleena,toistaiseksi...tosin tarkassa seurannassa vähäisen lapsiveden takia.
voimia ja jaksamista äidille, isälle ja sisaruksille. pikkuisille varjelusta <3
Hei! onnea teille kovasti pikkuisista! :) <3 <3 Elä kokonaan lopeta blogiasi. :) mukava lueskella. Itsellä 8kk:n ikäiset kaksoispojat. Ihania aarteita, voimaa vieviä, kaksinkertaisesta äiti saa huomiota ja hymyjä.. :)
Lähetä kommentti