lauantai 21. heinäkuuta 2012

Sairaalassa

Eilen oli äitipolikäynti.
Niinhän siinä sitten kävi että vuodelepoon jouduin tänne Kyssiin.
Viikkoja sen verran vähän ja kohdunsuun tilanne niin huono ettei saanut jäädä omaan sairaalaan.

Koko illan ja iltayön supisteli, mutta nyt onneksi toistaiseksi rauhoittuneet.
Vessassa saan käydä muuten makaan pääalaspäin sängyssä.
Mitään ennusteita kukaan ei voi antaa, hetki kerrallaan edetään.
Supistusten estotippa menee kokoajan ja vielä jotain pillereitä suunkautta. Lisäksi antibiotti ja nestetippa.
Että hyvässä hoidossa olen ja henkilökunta on ihanaa.

Tosi ankeaa olla täällä kaukana rakkaista.
Onneksi miehen kesäloma alkoi juuri että nyt ainakin kolmeviikkoa siellä kotona asiat kyllä hoituu..
Mulla tietenkin kova ikävä, mutta jospa ne joitain kertoja pääsisivät täällä vierailemaan.

Hyvä puoli tässä on se että lapsivesi on edelleen tallella, vauvat hyvin kasvaneet ja vilkkaita. Heillä ei siin hätää. Sain kaksi annosta kortisonia heidän keuhkoja vahvistamaan jos nyt sitten vaikka syntyisivätkin pikapuolin. Kovin pieniä kyllä ovat n.700g ja 800g.. mutta lastenlääkäri oli kyllä kovin positiivinen vauvojen suhteen.

Uskon että kaikella on tarkoituksensa ja näihin isoihin asioihin en voi itse vaikuttaa.
Voin vain keksiä tekemistä näissä puitteissa mitä on ja yrittää pitää mielialaa korkealla.
Toivon että saisin luvan istua niin voisin neuloa.. Onneksi on netti ja lukemiset ja mies osti eilen ristikkolehden..
Suurin tsemppaaja on nuo rakkaat pienet potkut sydämeni alla!

Blogin päivitys voi kyllä nyt harventua kun täällä rutiinit samat päivästä toiseen.
Tietty jotain väliaikatietoja laitan ihan itseänikin varten talteen:)

Ystävät ja tuttavat jos liikutten Kuopiossa käykää moikkaamassa!

Jos jollain lukialla sattumoisin kokemusta tällaisesta kuulisin mielelläni kokemuksia. Lahinnä niitä missä onnellinen loppu:)

Teille muille toivon lämpöisiä kesäpäiviä!
Minulle aurinko paistaa nyt seuraavat viikot vain sairaalan ikkunasta jos ja toivottavasti vauvat pysyvät näillä hoidoilla vielä mahassa.
Toivotaan parasta:)


Tässä kuva tyttären ottamana. Kotipihan apilapelto.
Mulla ei täällä vielä kameraa ja ei kyllä mitään kuvattavaakaan.

26 kommenttia:

Kehrä kirjoitti...

Voimia!! <3 Onneksi saatte parasta mahdollista hoitoa!

Virpi kirjoitti...

Kovasti voimia sinne!<3 Makaaminen on varmasti rankkaa...varsinkin,kun perhe on kotona ja ikävä sinne.
Tutulla syntyi vauva talvella n.viikolla 24,jos oikein muistan.Vauva painoi alle 700g ja hyvin on mennyt ja vauva kasvanut hyvin.
Toivotaan,että pikkuiset vielä pysyisivät vähän aikaa masussa.

Miikku kirjoitti...

Kiitos!

Miikku kirjoitti...

Kiitos! Onneksi mulla viikkoja pari enemmän jo....jokainen päivä on voitto!

Sofiina kirjoitti...

Lämpimästi voimia sinulle toivoen..tilanne rankka koko perheellekin..Voimia teille kaikille!
Pitää kyllä joku kerta käyä sun luona, kun tässä aika lähellä ollaan. Jospa pikkuiset vielä viipyisivät jonkun aikaa masun suojissa..muistavin ajatuksin..

Saara kirjoitti...

Voimia! <3 Ajatuksissani kuljette..

Tuttavaltani leikattiin kolmoset vajaa vuosi sitten kuukauden sairallassa makaamisen jälkeen vk 29 ja kaikki pienet selvisivät hyvin.
Toivotaan, että teidän pikkuiset vielä hetken aikaa pysyisivät masussa.

Anonyymi kirjoitti...

Voimia sinulle ja pikkuisille! Toivottavasti saavat vielä kasvaa ja vahvistua kohdun lämmössä.

Elviira

Hanna kirjoitti...

Kaikkea parasta teille ♥

Ulla kirjoitti...

Lämmöllä ajattelen sinua ja vauvoja <3 paljon voimia ja positiivisia ajatuksia sinne! jospa vauvat vielä masun suojassa jaksaisivat varttua ja voimistua :)

Miikku kirjoitti...

Kiitos kaikille lämpöisistä ajatuksista!
Jospa me jaksaisimme!

Kreeta kirjoitti...

Voi harmi! Paljon paljon voimia sinulle! Toivottavasti vauvat saisivat kasvaa kohdussa vielä mahdollisimman pitkään. Paljonko on viikkoja nyt kasassa?

Anonyymi kirjoitti...

Jaksamista ja rentoa olotilaa sinne sairaalaan. Pystytkö ollenkaan ottamaan asiaa levon kannalta? Siis että saat itse samalla levätä ja kerätä energiaa, kun kuitenkin kahden vauvan kanssa on sitten tekemistä jonkin verran :)

Miikku kirjoitti...

Kiitos! Viikkoja vajaa 30 ja sinne kun päästään ni voi jo vähän huokaista

Miikku kirjoitti...

Vielä en ole oikein osannut ottaa levon kannalta, mutta uskon että kun alku järkytys tänne joutumisesta helpottaa näen asiassa hyvääkin. ja viehän se varmasti aikansa sopeutuminenkin ja hyväksyminen.

Anonyymi kirjoitti...

Harmin paikka, eipä näitä pysty kukaan ennakoimaan miten menee, olet varmasti kaikkesi tehnyt että pienokaisilla olisi kaikki hyvin. mutta ainakin olet siellä hyvässä hoidossa ja onhan nuo viikotkin jo kuitenki paremmalla puolella, eikö? Voimahalit sinne,
<3 Kati

Anni kirjoitti...

Paljon jaksamista teille kaikille! Meillä kolmas lapsi meinasi syntyä rv.28+3 ja silloin jouduin oysiin. Makasin 5 päivää siellä, lasten hoitopaikan järjestyttyä päästivät kotiin makaamaan. Minulla tilanne rauhottui melkein heti kun 32 viikkoa tuli täyteen. Se oli ensimmäinen rajapyykki. Ajan kuluessa "tavoitteet" nousivat koko ajan viikolla(itselläni:))
Kotona maatessa söin, kävin vessassa ja join vettä. 3 litraa päivässä. Vesi vanhin voitehista. Silloin ymmärsin että tuo sanonta sopii hyvin tilanteeseen. :)
Päivät oli pitkiä , sen voin sanoa ja jokainen kai sen ymmärtää. Silloin neuloin paljon. Toivottavasti sinäkin saat vielä olla sellaisessa asennossa että neulominen onnistuu.
Sain 36 viikolla liikkumaluvan, otin kuitenkin ihan rauhallisesti. Vauveli syntyi rv. 39+0.
Hyvin sinulla on jo viikkoja, tietysti jokainen päivä on eteenpäin. Siellä olet hyvässä hoidossa.

Miikku kirjoitti...

Kiitos kun kerroit tarinasi! Minäkin elättelen toiveita että pääsisin kotiin lepäämään. Mutta ei ne ihan vielä taida luvata:)
Jospa etes istumisluvan saisin niin johan laittaisin puikot kilisemään!

Miikku kirjoitti...

Kiitti!

Anonyymi kirjoitti...

Oltiin tuossa Kankailla rippijuhlissa ja kuulin, että olet joutunut sinne lepäilemään. Paljon voimia ja jaksamista sinulle sinne. Olet monesti ollut mielessä! <3 Katja

hanka kirjoitti...

oikein paljon voimia sinne.minulla syntyi kaksoset aikoinaan rv36+5.vauvat leikattiin jakaikki meni hyvin.nuorin lapsista oli toinen kaksonen mutta toinen tuli jo vko.lla 12.pois.tää toinen lapsi ei meinannut pysyä kolmeen otteeseen sisällä mutta kun otin lunkisti mitä 7.muun kanssa pystyin niin meni sit kuitenkin hyvin ja syntyi vko.lla 37.kunta järjesti kyllä meille kotiin perhepäivähoitajan kun oli viisi alle eskarilaista.sain olla kotona itse ja virkata:)toiv.kaikki menis hyvin loppuun saakka ja saisitte pienet paaperot syliin.

Miikku kirjoitti...

Kiitos!

Miikku kirjoitti...

Kiitos!
Eiköhän nämä kaikki tästä järjesty! Aluksi vaan sopeutuminen niin kovin vaikeaa...

Näppi kirjoitti...

Voi, voimia oikein palijon sulle! Toivotaan että vauvat pyssyy mahassa vielä pitkään. Mulla mahassa yks, viikot 33+ ja mäkin täälä jou'un ottamaan rennosti ja lepäilemään. Saan sentään olla kotona ja pystyn neulomaan, tosin ei huvita... Maito nousee, supistelee, vihiloo ja on "menkkakipuja". Keskolaanhan se meiänki vauva joutuis jos nyt syntyis. Aikasemmin 2 kertaa ollu vastaava tilanne, tää 33+ on just jostain syystä se riskipaikka. Nuo 2 aikasempaa on sitte menny kuitenki 38 ja 39 vkoille lepäämisen ansiosta, joten eiköhän tämäkin mene. :) Tsemppiä!!!!

Miikku kirjoitti...

Kiitos!
Sitä toivon että itekkin pääsisin kotia makaamaan ei olis lheskään näin ankeeta.
Voimia myös sinulle!

Päivi kirjoitti...

Voimia odotteluun ja oleiluun. Toivotaan että ne pikkuruiset vielä malttaa rauhoittua sydämesi alle tarpeeksi pitkän ajan.

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä kovasti sinne sairaalaan!!! Mulla myös kokemusta, kun toinen lapseni on syntynyt keskosena 32 rv, niin olen joutunut makoilemaan pari kuukautta joka raskaudessa sen jälkeen...viidettä odottaessani, jouduin makaamaan sairaalassa 6 viikkoa. Kyllä kävi aika pitkäksi! ja oli 200km matkaa kotiin, ja harvoin pääsi perhe kylään :/ oli niiin ikävä! Mutta sitä ihmeesti selvisi siitäkin ja kun tuli 34rv niin päästivät kotiin makoilemaan, ja olihan se juhlaa! Vauva sitten syntyi vähä vajaa 38rv. Minä tein kanavatöitä ja kudoin sukkia ja lapasia makuullaan. Kyllä niitä voi tehdä kyljellään vaikka "hullulta" kuulostakin :D. Nyt olen virkannut mattoja ontelo-ja trikookuteesta kyljellään maaten ja se onnistuu myös hyvin. Siinä verenpainekin laskee, kun saa jotain rauhoittavaa tekemistä :) Tsemppiä makoiluun! Se on kuitenkin pieni aika elämästä, kun ajattelee, miten voi pikkuisia auttaa! Jokainen päivä on voitto! Tuuleta kunnolla, kun saat lisäpäiviä vauvoille ja yritä ottaa loman kannalta!