perjantai 27. heinäkuuta 2012

Pieniä iloja


Tervehdys edelleen sängynpohjalta.
Tilanne sama kun viikko sitten...tai vähän jopa huonompi.
No vauvat joka tapauksessa vielä mahassa ja niillä ei mitään hätää edelleenkään. Kumpa vaan mun paikat vielä jonkin aikaa jaksais niitä siellä pidellä..

Pikkuhiljaa alan hyväksyä et tosiaan täällä mä nyt makaan ja muuta en voi. Ja kaikki tämä meidän niin odotettujen pikkuisten parhaaksi.

Olen huomannut että kannattaa olla pienistä asioista iloinen..
Niitä ilonaiheita on esim että sain paremman sängyn jossa erikoispatja.
                                         Löysin neulelehdestä kivan vauvanpeittomallin ja aloin neuloa sitä. Vähän   aikaa kerralla jaksaa makuultaankin neuloa.
Ruoka alkaa maistua taas ja se on täällä ihan hyvää.
Tänään alkaa olympialaiset ja tykkään seurata urheilua.
Puhelut ja viestit, onneksi ne on keksitty!

Kiitos jokaisesta kivasta tsemppikommentista ja vinkistä!
Täällä niitä lukee niin mielellään, nekin on niitä pieniä iloja:)

Eilen päivällä kuulin huoneen ovelta kun nimeäni kysyttiin. Siellä kanttiinin työntekijä toi minulle leivoskahveja. Veljeni vaimo ne oli minulle tilannut. Miten hyvälle maistuikaan vadelmaleivos ja kahvi. Ihana yllätys! Kiitos vielä piristyksen järjestäjälle!

Onhan niitä ikävän , alakulon, väsymyksen hetkiä.
Tunteet heittelee laidasta laitaan, mutta sellaista kai se on raskausaikana muutenkin.
Joku tuolla kommentoikin että antaa tunteiden tulla ja mennä että ne on hyväksi:)

Jahas se olisi ruoka-aika:)

Mukavaa hellepäivää teille! (täällä ainakin näyttäisi olevan sellainen)

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mäkin kävin tännään neuvolassa ja lääkärillä. Vauva laskeutunu asemiin jne. Käskettiin ottaa iisisti edelleen, ei saa rehkiä. Onhan se kiva että miehellä alako just tännään loma, mutta joutuu raukka raatamaan sitte kotonakin. No on vain aateltava asiat vauvan parhaaks. Tsemppiä kolokosti sulle! T. Näppi

Miikku kirjoitti...

Niimpa se on otettava asiat sellaisina kun ne vastaan tulee. Minunkin miehellä menee nyt koko loma koti ja lastenhoitohommissa..
Tsemppiä sullekkin.

Kaisa kirjoitti...

Sielläpä taitaa tosi positiivinen ihminen kirjoitella. Eksyin sivullesi ja luin tietysti juttua...
Sinä osaat ottaa asioista hyvät puolet esiin ja niitä taisi olla enemmän kuin huonoja, eilanteesi huomioon ottaen.
Oikeen paljo jaksamista sulle! Tarvit kaikki voimanrippeet ajatuksen tasollaki ettet uuvu taakkasi alle. En usko että sulle kuitenkaan käy niin, tunnut olevan täynnä positiivista energiaa.
Käynpä jatkossakin kurkkimassa mitä sinulle kuuluu :)

Miikku kirjoitti...

Kiva kun eksyit tänne:)

En minä tosiaankaan aina ole positiivinen..tänne blogiin haluan kuitenkin tallentaa vain niitä positiivisia asioita ja ajatuksia. Samalla opettelen näkemään niitä ympärilläni ja ammentamaan niistä voimaa itselleni:) Sitä niin helposti on sokea kaikelle sille hyvälle mitä omassa elämässä on.