perjantai 11. toukokuuta 2012

Pullia ja ajatuksia äitiydestä

Olisi pitänyt siivota, mutta
ei yhtään huvittanut.
Mepä tehtiinkin sitten iso pullataikina ja leivottiin pullaa.
Vaniljapullia, kanelipullia, voipullia ja vaikka mitä.
Mukavasti vierähti aamupäivä.


Ehtiihän sitä siivota huomennakin tai sitten kun taas jaksaa ja huvittaa.



Tämä Eeva Kilven runo on pyörinyt mielessäni tämän äitien päivän alla:

Lapseni
     pöydän ympärillä:
"Nämä ovat niitä
     ihmisiä,
joille minut
     on tarkoitettu
          olemaan
              hyvä."





Mitä vanhemmaksi tulen sitä varmemmin luotan siihen, että tekemällä parhaani olen riitävän hyvä äiti. Saan olla välillä väsynyt. Kokata eineksiä, olla välittämättä sopiiko sukat ja paita yhteen, antaa herkkuja muulloinkin kun karkkipäivänä yms..Ottaa aikaa itselleni.
Monesti ajattelen että loppujen lopuksi tärkeintä on pitää lasta sylissä, kertoa että olet ihana ja rakastaa.
Helppoa tämä äitinä olo ei tosiaankaan aina ole. Mutta minä en osaani vaihtaisi. Olen kiitollinen jokaisesta lapsestani ja iloitsen että saan olla äiti juuri näille pellavapäille.
Ilman rakasta miestäni minulla ei näitä aarteita olisi. Ja ilman hänen tukea ja osallistumista kasvatukseen ja hoitamiseen ja rakastamiseen, tämän suuren perheen kanssa ei jaksaisi.
Muistetaan olla kiitollisia ja onnellisia perheistämme ja rakkaistamme. Ne eivät ole itsestään selvyyksiä!
Viime päivinä on kuulunut monesta suunnasta järkyttäviä suru-uutisia. Ehkä siksi minulla ajatukset erityisesti pyörinyt näissä asioissa. Kaikki pinnalliset asiat tuntuneet niin turhilta.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

6 kommenttia:

Näppi kirjoitti...

Tuo runo on niin ihana ja NIIN totta! Samanlaisia ajatuksia on pyöriny itellä päässä viime kuukausina monista eri syistä. Riittää että on läsnä aidosti ja tekkee niitä juttuja lasten kans jotka tuntuu hyvältä kaikista. Siivota voi, tai olla siivoamatta. Ite muistan ainaki liian hyvin sen, miten aina sanottiin kun te vaan sotkette...Hyvvää äitienpäivää myös aurinkorinteelle!

Anonyymi kirjoitti...

Sama asia, mutta itse olen tulkinnut niin päin, ettei minun tarvitse tehdä parastani ollakseni riittävän hyvä äiti :D Kun sen oman parhaan tavoittelu voi olla aika uuvuttavaa, niin kouluarvosanoin kasin päivä on oikein mallikkaasti vietetty päivä. Että vaikka tiedän pystyväni monessakin asiassa parempaan kuin esim. tänään olen viitsinyt, niin silti tämä päivä on ollut ihan keskinkertaisen hyvä päivä. Myös muiden kuin omasta mielestäni -esikoinen tuossa juuri minulle tokaisi, että "Olet mahtava ämmä!" Ja kiireesti vielä lisäsi perään, että "Se tarkoittaa sitä, että sinä oot tosi hyvä tyyppi, äiti." Että semmoisen etukäteisäitienpäivälahjan sain :)

Blogistasi välittyy mukava ja kodikas arki ja elämä. Lapsillanne on selvästikin oikein hyvä äiti :)

Päivi kirjoitti...

äitienpäivätervehdys. äitiys on suurensuuri etuoikeus, eikä tunnu ollenkaan "työltä" tai kohtalolta tms.

Anonyymi kirjoitti...

Mielestäni ei tarvitse yrittää olla riittävän hyvä tai suorittaa sitä arkea tai äitiyttä...parasta elämää on kun se rullaa luonnostaan itseä ja muita kuunnellen. Äitiyskään ei vaadi suorituslistaa siitä miten ollaan hyvä äiti, vaan kun uskaltaa antaa tunteiden tulla ja mennä sillain rennosti ja elää levollisella mielellä...kuunnella lapsia herkällä korvalla ja pysähtyä olemaan läsnä ilman sen kummempaa ohjelmaa niin mielestäni näillä jutskuilla saavutetaan jotain oleellista:) huh, kun tuli sekavaa tekstiä. Toivottavasti ymmärrätte?:) oikeen kivaa ja aurinkoistakin Äitienpäivää odotellen ja toivotellen!!

Miikku kirjoitti...

Kiitti kommenteista!
Juuri sitä yritinkin sanoa että riittää kun on läsnä ja rakastaa.
Meillä ei todellakaan suoriteta arkea vaan eletään itsekukanenkin fiilisten mukaan. Tällainen elämä on kovan kautta opittu.

Anonyymi kirjoitti...

kyllä juuri niin kaunista ja levollisen oloista eloa siellä teillä :) en tosiaan tarkoittanut että te suoritatte :) vaan ihan yleisellä tasolla. On myöskin hyvin tärkeää pitää tosiaan huolta itsestä että jaksaa ja niistä lähimmäisistä.