keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Pieni kukkien kastelija


Meidän pikkuinen on innokas kukan kastelija.
Ei tosiaankaan kärsi äitin kukat kuivuudesta, pikemminkin liiasta kastelusta:)



Kukkien poimiminen on toinen pikkuisen lemppari homma.
Onneksi voikukkia ja muita luonnonkukkia alkaa pikkuhiljaa ilmestyä pihan reunoille, riittää poimittavaa. Voikukka vaan ikävästi jättää vaatteisiin tahroja...en silti malta tuota kieltääkkään. Pidetään vaatteita joissa tahrat ei haittaa:)


Tämä aamu me ollaankin taas vietetty pihalla. Kastellen ja kitkien.
Tai poju on touhunnut omia juttujaan. Sitä ei puutarhahommat kiinnosta.


Voi ihana kesä! Kumpa nämä aurinkopäivät jatkuisivat sittenkin kun koululaisten loma alkaa. Ja vielä sittenkin kun miehen loma...ja sitten kun me lähdetään vähän reissuun...

Ja nyt minä otan postissa tulleen Kotivinkin, kupposen kahvia ja painun taas ulos. Mukavaa päivänjatkoa jokaiselle:)

(näitä marjapensaan alusia aamulla kitkiessä huomasin että paljon on pieniä raakileita pensaissa. Taitaa tulla hyvä sato:))

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

KEsältä jo näyttää. touhukkaan näköinen kukankastelija ja pelaaja. Pelivermeetkin vimpan päälle, mutta mutta missähän pojun kypärä. Mun mielestä varusteista tärkein, ehdottomasti. -Pöperö-Maija-

Miikku kirjoitti...

Tuo laatoitus on muutaman metrin läntti, ei siinä luisteluvauhteja saa. Poju lähinnä leikkii maalivahtia ja pitää palkintojen jakoa, että en ole katsonut tarpelliseksi käskeä laittaa kypärää. Toki sitten jos oikeesti menee tielle luistelemaan niin kypärä pitää olla..

Pilvikirsikka kirjoitti...

Ihania kuvia, varsinkin nuo olkkarisekaisinleikkikuvat. Tommosta on meilläki välillä kun lastenlapsia pölähtää lähes parikymmentä mummulaan. Kotihan on asumista ja tekemistä ja harrastamista varten, ei mikään äidin sisustusprojekti, josta ukko ajetaan autotalliin ja muksut naapuriinn ja pihalle ja kotiin ei saa tuoda kavereita ku ne sekoittaa paikat. Ja jos ne kaverit tulee ja sekoittaa niin äiti sit raivona järkkää taas niitä posliinikoiriaan hyllyyn ja lasivaasejaan ojennukseen. Eikä kenelläkään ole kivaa. Laita vain lisää noita elämänmakuisia, arjesta kertovia kuvia. Tulen toistekin vierailulle blogiisi. Osuin muuten ihan sattumalta tänne kun blogimaailmassa seikkailin.

Ilona kirjoitti...

Piipahtamassa täällä ja jäämässä samalla lukijaksi:)

Miikku kirjoitti...

Kiitos kommenteista ja tervetuloa lukijoiksi. Toivon että viihdytte:)