Lueskelin vanhoja runovihkojani.
Löytyi monta tähänkin hetkeen sopivaa...
Tässä muutama:
Lapsen läheisyys,
puuhakkaat pienet sormet:
Niin paljon innostusta,
elämänriemun ruusut poskipäillä.
Ota talteen arkipäivän onni.
-Maria Alstedt
Se on elämässä parasta
ettei tiedä
mitä huominen tuo tullessaan.
Tämän päivän tietämisessä on taakkaa tarpeeksi.
-Kerttu Kastelli
Tällaista se meidän elomme vaan on.
Ei se koskaan suju niin kun pääskyseltä,
joka suu ammollaan lentää hyönteisessä ilmassa.
-Risto Rasa
Yhdeksän viikkoa sairaalaelämää jo takana. Ikävä tavallista arkea...sitä ettei joka päivä tarvitse sännätä johonkin ja koko ajan tuntea olevansa väärässä paikassa. Kotona miettii miten ne pikkuiset jaksaa sairaalassa ja sairaalassa mielessä kotona odottavat lapset ja kotihommat.
Niin ristiriitaisten tunteiden vuoristorataa.
Kuvat ovat vanhimman poikamme ottamia.
Pihavaahteroittemme upeaa ruskaa...
6 kommenttia:
Niin ihanan opettavaisia runoja.. Ymmärrän niin tunteesi...varmaan on ristiriitainen olo ja haikeus molemmissa paikoissa...onko mitään aavistusta tai arvelua milloin pienet rakkaat pääsevät kotiin? onko joku painorajakin?
Muistavin ajatuksin
Hyviä runoja, erityisesti tuo Risto Rasan. :) Hieno ruska teillä, vaahterat on kauniita.
t.systeri
Jaksamista. Tiedän tuon ristiriitaisen tunteen. Yksi lapsistani oli teholla muutaman kuukauden syntymänsä jälkeen. Vaan olipa ilo, kun lapsen lopulta kotiin saimme :) Aika pian kotiutus tapahtui sen jälkeen, kun asia eka kerran mainittiin. Ensin saimme vauvan päiväksi kotilomalle, sitten pari päivää myöhemmin olin yötä vauvan luona sairaalassa niin, että näkivät mun pärjäävän. Mutta toistan vielä: jaksamista!
Tyttö voisi olla parin viikon päästä kotiutuskuntoinen. Pojalla menee ehkä pidempään. Kriteerit on 36 raskausviikkoa täynnä, painoa 2kg ja ruoka pitää jaksaa syödä pullosta /tutista ja nälkä pitää osata ilmaista ja tietty pärjätä ilman lisähappea.
Upeita kuvia ja ihania, varmasti osuvia runoja. Itsekin tykkään kovasti tuosta Risto Rasan runosta.
Toivottavasti saatte pienet pian kotiin ja pääsette normaaliin arkeen kiinni!
Miikku, paljon olette ajatuksissa. Ihana käydä täällä lukemassa kuulumisia. Jaksamisia teille<3
Lähetä kommentti