Veneitä uittamassa

Käytiin vähän fiilistelemässä kesää rannassa.
Onhan se vesi vielä tosi kylmää kun just vasta jäät lähti, mutta silti nuo olis halunnut uimaan:)
Lupasin että lämmitetään rantasauna tässä joku ilta niin sieltä pääsevät.

Tämä ranta saunoineen  on jotain niin ihanaa että se korvaa vanhan talon epäkäytännöllisyyttä, jatkuvaa remontin tarvetta ja ahtauttakin...
Tuonne kun joskus saisi kunnon mökin niin oilisihan se mahtavaa.
Haaveita on hyvä olla:)

Ihana toukokuu

Pääosin vielä harmaata ja ruskeaa. Ihan pieniä vihreitä alkuja siellä täällä.
 Nurmikot haravoituna.
Kovasti kesäkukkaistutuksia suunnittelen. Orvokkeja voisi käydä huomenna ostamassa, muiden taimien ja siemenien osalta pitäisi vielä kuukausi malttaa...

Lapset viihtyvät ulkona pelailemassa ja leikkiessä.
Pienetkin jo hetkiä  hereillä rattaissa.

Toukokuu, minun lemppari kuukausi!

Pitaleipää

Tein tänään lapsille välipalaksi pitaleipiä.
Tavallisesta sämpylätaikinasta leivoin ohuita pieniä leipiä jotka paistoin 250 asteessa 5min.

Leivät halki  ja suodatinpussin sisään:)
Väliin laitettiin valmista salattisekoitusta, taco mausteella maustettua jauhelihaa, kurkkua, tomattia, ananasta ja viinirypäleitä. Päälle vielä salatinkastiketta.

Nam:)

Hauskaa vappua

Mitään en ole leiponut tai laittanut tämän vapun vuoksi.
Ei vaan ole jaksanut. Onneksi pakastimessa on mummon leipomia munkkeja. Kaupasta ostin simaa ja herkkuja. Makkaroitakin ,siinä toivossa että huomenna ei sataisi ja voitaisiin tehdä nuotio rantaan.
Tällä kertaa näin.

Tavallisia arkisia tuokioita.
Keittiössä vauvanruokapurkit jäähtymässä.
Lastenhuoneessa legoleikit levällään.
Olohuoneen pöydälle tuodut omenapuunoksat ovat ihan kohta kukassa.
Pikkumies tutkii lelujaan ja höpöttelee omia juttujaan.

Onko teistä kukaan seurannut facessa tai muualla sitä keskosvauvan isän alulle laittamaa kampanjaa?
 875g nimeltään... Hieno teko isältä!
Minä olen seurannut, ja se on herättänyt monenlaisia tunteita ja muistoja.

Nyt kun meillä  vauvojen kanssa rankin vaihe on ohi, vauvat terveitä ja ns. tavallisia pikkuisia, sitä vasta tajuaa millaista selviytymistaistelua heidän syntymä ja sairaalassa olo aika olikaan. Niin vauvoille kun meille vanhemmillekkin.
Meidän vauvoilla ei kaikki mennyt ihan lyhimmän kaavan kautta. Oli keuhkoverenvuotoa, ilmarintaa ja pitkään jatkunutta lisähapentarvetta...

Sitä on jo ihan unohtanut kuinka pieniä vauvat syntyessään olivatkaan. Kaivelin esille joitain muistoja ja kuvasin pari teillekkin...

Nuissa kuvissa on tutti jota poju syö nyt ja tutti jota söi silloin kun painoi kilon.
Alimmaisena body joka on kokoa 68cm ja päällä body kokoa 34cm joka oli ensimmäinen vaate mikä pikkuisille puettiin sairaalassa. Olivat silloin n.2viikon ikäisiä.

Tänään nämä rakkaat pötkylät ovat reilu kahdeksankuisia, seitsemän ja puolikiloisia rakkauspakkauksia. Koko perheen ilopillereitä.

Nyt nuo ipanat on päikkäreillä ja minä lähden kahvinkeittoon....

Lomalta palattu. Olipas se tarpeen.

Keittiöön löyti matto. Ihana, mutta pysyi puhtaana puolituntia. Täytyy miettiä joku toinen paikka mihin matto passaisi.
Vuosiakin tuli tässä täytettyä. Siksi pöydällä ruusuja, uusi liina ja kynttilä, Hyllyllä pullo ja toinen kynttilä. Kaikki niin minun "näköisiä" juttuja. Kiitos!

Päivät on nyt niin täysiä ettei tälle blogille meinaa löytyä aikaa. On niin ihana taas kuopsuttaa pihaa kaikki liikenevät hetket.(joita on tasan vauvojen päiväuniajat)  Että sellaista meille ja nyt pikku ihmiset kutsuvat äitiä syöttöpuuhiin:) Palataan taas!